Runsaat kuukautiset esivaihdevuosissa – gynekologin opas
Runsaat kuukautiset esivaihdevuosissa on yksi tavallisimmista oireista gynen vastaanotolla. Jos joudut vaihtamaan suojan parin tunnin välein, vuoraat sängyn pyyhkeillä ja toinen vuotopäivä menee etäpalavereissa pyyhkeen päällä, sinulla on hyvin todennäköisesti runsaat kuukautiset.
Joka kolmas nainen kokee jossain elämänvaiheessaan, että omat kuukautiset ovat häiritsevän runsaat – ja esivaihdevuosi-iässä luku on selvästi suurempi. Pelkästään Suomessa noin 50 000 naista vuosittain hakeutuu tutkimuksiin tai hoitoon runsaiden vuotojen takia. Et siis ole yksin tämän kanssa.
Esivaihdevuosissa eli perimenopaussissa kehon hormonitasot alkavat aaltoilla jo vuosia ennen varsinaisia vaihdevuosia. Ovulaatio jää joinakin kierroissa väliin – ja silloin vuoto saattaa ryöstäyä käsistä.
Mistä tunnistat, että omat kuukautiset ovat oikeasti runsaat?
Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa merkittävää haittaa arjessa. Tässä joitain merkkejä, joista runsaat vuodot voi tunnistaa:
Suhaat vessassa vaihtamassa suojia parin tunnin välein.
Tarvitset tuplasuojan, kuten siteen ja tampoonin. Tai kaksi sidettä peräkkäin pikkreissa.
Joudut heräämään yöllä vaihtamaan suojan. Vuoraat silti sängyn pyyhkeillä.
Laitat aina kuukautisten aikaan pyyhkeen alle mihin istutkaan.
Vuoto kestää yli 7 päivää.
Vuodon mukana tulee isoja hyytymiä.
Miten kuukautiskierto muuttuu esivaihdevuosissa?
Esivaihdevuosien aikana kuukautiskierto voi muuttua useassa eri vaiheessa:
Vaihe 1: Lyhyempi kierto
Ensimmäinen merkki esivaihdevuosista tai sen lähenemisestä voi olla lyhentynyt kuukautiskierto. Kuukautiset tulevat säännöllisesti, mutta kierron pituus lyhenee. Tämä vaihe voi kestää useita vuosia. Kuukautiskierto on keskimäärin lyhimmillään 40-44 vuoden välillä.
Vaihe 2: Pidempi kierto
Seuraavassa vaiheessa kierto pidentyy. Kuukautisten väli voi pidentyä reilulla viikolla ja vuodot voivat muuttua runsaammiksi. Monilla vuodot eivät ole ainoastaan runsaat vaan ensimmäisinä päivinä voi tulla kunnon holahduksia ja tuntua että koko kuukautisvuoto tulee kerralla (ja välillä läpi kaikesta). Holahduspäivä on jostain syystä usein toinen vuotopäivä ja silloin ei kyllä huvita konttorille mennä vaan etäpäivä it is.
Vaihe 3: Pidempi ja epäsäännöllinen kierto
Viimeisessä vaiheessa kuukautisten väli pitenee entisestään ja muuttuu epäsäännölliseksi. Vuotojen välit on siis kaikkea parista viikosta kuukausiin, kunnes lopulta vuotoa ei tule kokonaiseen vuoteen ja voimme todeta menopaussin tapahtuneen.
Lue täältä mitä muita oireita esivaihdevuosissa on kuukautisten muutosten lisäksi?
Mistä epäsäännölliset vuodot johtuvat?
Ovulaation jääminen väliin on hyvin yleistä esivaihdevuosissa – se kuuluu prosessiin, ei ole merkki että jotain olisi pielessä. Kun munarakkula ei puhkea, keltarauhashormonia ei muodostu, kuten normaalisti kierron lopulla. Ilman sitä kohdun limakalvo paksuuntuu pidempään ja muuttuu epävakaaksi. Tästä seuraa sekä lyhyitä kiertoja, tiputtelua, pitkiä taukoja että yhtäkkisiä holahduksia – joskus samassa kuukaudessa.
Voiko taustalla olla jokin muu syy kuin hormonit?
Esivaihdevuosi-iässä runsaiden vuotojen syy on useimmiten hormonaalinen. Yli puolessa tapauksista mitään yksittäistä rakenteellista syytä ei löydy. Mutta loput tapauksista jakautuvat melko tyypillisiin syihin, jotka kannattaa tietää.
Myoomat ovat kohdun hyvänlaatuisia lihaskasvaimia, ja ne ovat hyvin yleisiä juuri esivaihdevuosi-iässä. Niitä esiintyy jopa puolella 40–50-vuotiaista naisista. Pienet myoomat eivät yleensä oireile, mutta isompi tai limakalvon alle työntyvä myooma voi aiheuttaa selvästi runsaammat vuodot.
Adenomyoosi tarkoittaa, että kohdun limakalvokudos tunkeutuu kohtulihakseen. Sen tunnistaminen on aiemmin ollut vaikeaa, mutta nykyaikainen kaikukuvaus löytää sen yhä useammin. Tyypillinen oirekuva on kivuliaat ja runsaat vuodot.
Muut syyt, jotka voivat lisätä vuotoa: kilpirauhasen vajaatoiminta, ylipaino (rasvakudos tuottaa estrogeenia), tupakointi sekä tietyt lääkkeet kuten varfariini, aspiriini ja jopa omega-3. Harvinaisempana taustasyynä on perinnöllinen verenvuototauti – sen mahdollisuus kannattaa selvittää erityisesti, jos vuodot ovat olleet runsaat aina ja suvussa on tunnettuja vuotohäiriöitä.
Kuparikierukka kannattaa muistaa runsaan vuodon syynä. Kuparikierukka lisää vuotomäärää tutkitusti 50–70 prosenttia. Tämä on hyvä muistaa, jos vuodot ovat lisääntyneet kuparikierukan asettamisen jälkeen. Hormonikierukka toimii päinvastoin – se vähentää vuotoa, ei lisää sitä.
Miten runsaita kuukautisia hoidetaan esivaihdevuosissa?
Runsaiden vuotojen hoito valitaan sen mukaan haluaako käyttää hormonaalista hoitoa, tarvitseeko ehkäisyä ja tarvitseeko lisäksi vaihdevuosien hormonihoitoa.
Hormonikierukka: Vähentää tehokkaasti kuukautisvuotoa, noin 70-95 prosenttia. Se toimii samalla ehkäisynä. Hormonikierukan rinnalle on helppo lisätä estrogeenihoito, kun esi- tai vaihdevuosioireet sitä vaativat. Kierukka siis suojaa myös kohdun limakalvoa hormonihoidon yhteydessä. Vaihdevuosien hormonihoidon virallinen osa on vain 8 vuoden kierukka eli sen vuoksi nelikymppisille ja sitä vanhemmille usein suositaan tätä kierukkaa. (tämäkin kierukka on hormonihoidon yhteydessä voimassa kuitenkin virallisesti vain 5 vuotta, ehkäisyyn taas se 8)
E-pillerit: Erityisesti luonnollista estrogeenia sisältävät pillerit vähentävät vuotoa 35-70 prosenttia, voivat auttaa tasapainottamaan hormonitasoja ja lisäksi säännöllistävät vuotoja. Uudemmissa pillereissä tauot ovat yleensä vain muutaman päivän tai pilleriä voi myös syödä tauotta.
Minipilleri: usein esivaihdevuosissa käytetään drospirenonipilleriä, joka useimmilla estää ovulaatiot ja tasoittaa siten hormonitasot. Tällä saadaan yleensä vuodot säännöllistettyä ja vähennettyä vuotoja melko hyvin. Minipilleriä voi, kuten e-pilleriäkin, syödä ilman taukoja, jolloin monella ei tule kuukautisvuotoja. Minipillerin rinnalle voi myös lisätä estrogeenin eli vaihdevuosien hormonihoidon. Tämä on ns off label -hoito.
Keltarauhashormoni: keltarauhashormoneja voi käyttää niin sanotusti syklisesti eli 10-14 päivän ajan joka kuukausi. Tämän tarkoitus on säännöllistää vuodot ja säännöllistäminen taas voi auttaa runsaiden vuotojen hillitsemiseen, jos sen syynä on pitkät tauot vuotojen välillä.
Traneksaamihappo on ei-hormonaalinen lääke, joka otetaan vain vuotopäivinä. Se. vähentää vuotoa 20-60 prosenttia noin puolella käyttäjistä.
Tulehduskipulääke: otetaan myös vain vuodon aikana ja se vähentää vuotoa 10-50 prosenttia. Tämä auttaa myös runsaisiin kuukautisiin.
Hormonaalisella ehkäisyllä osalla vuodot loppuu kokonaan ja se on täysin ok, yeensä myös toivottavaa. Traneksaamihapon ja tulehduskipulääkkeen voi myös yhdistää hormonaalisiin menetelmiin, jos ne yksistään eivät riitä vuotojen vähentämisessä.
Milloin tarvitaan toimenpidettä tai leikkausta?
Jos lääkitys ja hormonihoidot eivät tehoa riittävästi, tai jos taustalla on esimerkiksi iso myooma, hoitona voi myös olla toimenpide tai leikkaus. Vaihtoehtoja on nykyään useita, eikä kohdunpoisto ole välttämättä ensisijainen ratkaisu.
Kohdun limakalvon tuhoaminen (endometriumin ablaatio) vähentää vuotoa yli 80 prosentilla ja on suhteellisen kevyt päivätoimenpide. Se sopii silloin, kun raskaustoiveita ei enää ole. Hedelmällisyys laskee toimenpiteen jälkeen merkittävästi, mutta raskauden mahdollisuus kuitenkin on. Raskaudessa on kohonneet riskit istukan kiinnittymishäiriöön ja ennenaikaisuuteen ja sen vuoksi ehkäisy pitää olla eikä raskaaksi saisi tulla.
Myooman poisto voi olla vaihtoehto, jos vuoto-oireiden syy on selvästi yhdessä isossa myoomassa. Modernit menetelmät – kuten kohtuvaltimoiden embolisaatio tai suurienergiainen ultraäänihoito (HIFU) – voivat olla vaihtoehtoja perinteiselle leikkaukselle.
Kohdunpoisto on raskain ja yleensä viimeinen vaihtoehto, kun muut hoidot eivät auta tai eivät sovellu. Se lopettaa vuodot kokonaan. Kohdunpoistosta on hyvä tietää, että se voi aikaistaa (esi)vaihdevuosioireiden alkamista, koska se saattaa heikentää munasarjojen verenkiertoa.
Tarvitsetko rautalisää, jos vuodot ovat runsaat?
Runsaat vuodot syövät rautavarastoja. Hedelmällisessä iässä olevista naisista arviolta 20 prosentilla on raudanpuute, ja syynä ovat hyvin usein nimenomaan runsaat kuukautiset. Raudanpuute voi näkyä yllättävän monella tavalla. Väsymys, levottomat jalat, rasituksen siedon lasku tai sydämentykytys voivat olla raudanpuutteen merkkejä – eivät pelkkiä esivaihdevuosioireita.
Runsaiden vuotojen yhteydessä kannattaa aina tarkistaa hemoglobiini ja ferritiini. Ferritiini kertoo rautavarastoista – pelkkä hemoglobiini voi olla viiterajoissa, vaikka varastot olisivat jo lopussa.
Raudanpuute ja anemia kannattaa tietenkin hoitaa, jos arvot ovat matalat. Yleensä hoito on useamman kuukauden ja teho kannattaa tarkistaa verikokeilla.
Milloin kannattaa hakea apua runsaisiin vuotoihin?
Yksinkertaisesti: silloin, kun vuoto haittaa elämääsi. Ei tarvitse odottaa, että tilanne muuttuu "tarpeeksi pahaksi".
Yksi tärkeä asia huomioida on se, ovatko vuodot aina olleet runsaat, vai onko muutos tapahtunut vasta viime aikoina. Kysymys ohjaa diagnostiikkaa – pitkäaikaiset runsaat vuodot voivat viitata esimerkiksi perinnölliseen vuotohäiriöön, kun taas viimeaikainen muutos viittaa useammin hormonaaliseen tai rakenteelliseen syyhyn, kuten myoomaan tai adenomyoosiin. Mutta, kuten aiemmin sanottu, yli puolella syytä ei löydy.
Selkeitä syitä varata aika lääkärille:
Vuoto kestää yli 7 päivää
Vuodon mukana on toistuvasti isoja hyytymiä
Joudut suunnittelemaan päiväsi vuodon ympärille
Olet jatkuvasti väsynyt, eikä uni auta
Runsaita vuotoja ei tarvitse kestää menopaussiin asti. Elämänlaatuun vaikuttavaa vuotoa on turha katsella vuosia – varsinkin kun moni hoito on kevyt aloittaa ja yhtä kevyt lopettaa, jos se ei sovi.
